Kauan sitten minussa, aavistus jo sinusta.. Sä olit vaara liian suuri kiertää, liian houkuttava ohittaa.. Kumpa auringon päivät päällämme ei päättyisi koskaan... |
Koutseina meillä oli Tesu Åberg, Katariina Kainulainen, Tiltu Antikainen ja Oili Huotari. Päällimmäisenä viikonlopusta jäi mieleen nää omaa ajatusmaailmaa tukevat ajatukset koiran mielentilasta, ilmeestä ja asenteesta. Kaikki tekniikkakikat on kuitenkin suhteellisen helppo opettaa, osa vaatii vaan puhtaasti enemmän töitä. Mutta kaikki suorittaminen lähtee lopulta asenteesta, motivaatioista, mielentilasta. Siellä asuu se suurista suurin. Ja se on ollut jo pitkään se meidänkin tavoittelema juttu. Mäkin olen sen tokon aloittaessa (toden teolla) Ricon kanssa saanut kokea. Voi kun olisi eritavalla silloin esitelty asiat. Mutta tiedä sitten oltaisiinko koskaan edetty mihinkään, kun en olisi saavuttanut sitä sopivaa mielentilaa. Tai tiedä sitten miten erilainen tokokeepie mulla olisikaan käsissäni..
Molempina päivinä ehditiin tekemään paikalla olot. Makuissa en tykkää yhtään Rawn ilmeestä tällä hetkellä. Se on vaan purettava ehkä auki.. Lauantaina yksilöseteissä tehtiin kaukoja, joissa ei tietenkään saatu ongelmaa (koomausta) oikein esille, vaan tyyppi veti niin täpäkät superkaukot, että olin itsekin ihan hämmästänyt! Toisessa setissä jäävistä maakuuta, jossa helposti keikahtaa lonkalle, no eipäs keikahtanut - vaan makasi kuin tatti :D Sitten jatkettiin seuraamisen käännöksillä. Seurasi tosi hyvin, piti paikkansa, vähän pompotteli kyllä, mutta kääntyi hienosti ja mä olin se, joka ei osannut kääntyä :D Kolmannessa setissä pohdittiin Oilin kanssa luoksarin stoppeja ja katsottiin niiden tilannetta. Nekin varsin täpäkät ja hyvät! Olipas mulla vallan päheä Spaceman hommissa. No mut lopulta saatiin yksi ongelma esille - Ne sivulle tulemiset, noudoilla ja ilman. Haettiin ajatusta irti musta pallon avulla, se toimikin ihan kivasti. Kokeiltiin kantapää apua, mutta Spaceman loikkasi suoraan kantapään päälle. Sitten testattiin Oilin houkuttelua, johon vastasi ensiksi vähän turhankin tehokkaasti ja alkoi tarjoamaan takaa kiertoa sivulle, hakemalla häiriölle sopiva etäisyys ja teho saatiin jo nätimpi sivulle tulo aikaiseksi. Mutta pomppu lopussa näyttäisi olevan kaiken pahan alku ja juuri tälle vinoudelle ja nojailulle, joten jarruttamalla sen kimppuun. Oilin koulutukselta odotin tosi paljon ja täytyy sanoa, että koulutus vastasi odotuksia täysin. Harmi, kun aikaa oli lopulta niin vähän.
Onnellinen treenaaja <3 |
Sunnuntaina käytiin sitten läpi tunnaria, aloituksia, siirtymiä, niihin liittyviä rutiineja ja ruutua. Ei mitään maata mullistavaa uutta, mutta ihan hyviä ajatuksia takataskuun. Muistaa vaihdella erilaisia tunnaritreenejä, vaihtaa aina kapulaa, venyttää tunnarissakin napanuoraa. Raw on tosi kii mussa ja se tuo oman haasteensa liikkeeseen. Siirtymiin rutiinit helpottamaan omaa tekemistä. Ja kaikenkaikkiaan muistutuksena koko viikonlopusta: Vaikka haastetaan ja tehdään vaikeitakin treenejä, niin koira on kuitenkin vielä kovin nuori ja sen itseluottamusta on muistettava kasvattaa. Ja joidenkin liikkeiden osalta häiriöitä vielä kovin maltillisesti mukaan. Ja tätäkin hetken esimerkiksi kaukoissa pureskeltuani tajusin tehneni juuri niin ja olevani jälleen täysin samaa mieltä. Eli oikealla tiellä ollaan oltu.
On ihanaa kuulla muiltakin miten kivalta meidän yhteinen tekeminen näyttää. Se lämmittää aina mieltä. Ihanaa, sitä mitä on haettukin ja jonka eteen on töitä tehty. Oma fiilis oli kerrassaan loistava Rawn kanssa yhdessä tekemisestä. Ja kivaa olla kouluttajilla, jotka antaa palautetta koiran ilmeistä ja fokuksesta esim. jättötilanteissa. Nyt jäädäänkin pienimuotoiselle treenitauolle tai no ainakin ryhmätreenejä joudutaan karsimaan pois. Siitäkään tuskin lienee lopulta haittaa. Toukokuussa sitten taas olisi tarkoitus aktivoitua treenien suhteen, kun saadaan tavarat uuteen osoitteeseen.. Edessä siis remppaa ja muuttoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti