Päätin sitten loman jälkeen ihan extempore ilmoittaa Ricon sinne RT voittajaluokkaa kokeilemaan. Ja lomallahan me ei tehty niin mitään treeniä, eikä juurikaan ennen lomaakaan. Viikolla ehdin käytänössä joka päivä - taisi olla kokonaiset kuusi päivää aikaa muistella uusia ja vanhoja liikkeitä - tuomita suunnitelman totaalisen huonoksi ja treeni ei mennyt alkuunkaan niinkuin olin suunnitellut. Tuntui, että kaikki mikä voi mennä pieleen meni pieleen. Mietin käytännössä joka päivä, että taidan perua osallistumisen, mutta perjantaina olin kuitenkin lopulta sitä mieltä, että kokeillaan.
Ensimmäinen kyltti oli heti kolmen askeleen peruutus, joka oli jostain syystä aiheuttanut isoja ongelmia siinä kuuden päivän treenisessiossa. Vähän virheellisesti ajattelin Ricon osaavan, kunnes tajusin että koirahan ei saisi ehtiä missään vaiheessa istua ja omat askeleet pitäisi olla niitä valtavia harppauksia. Se sujui kuitenkin kuin ihmeen kaupalla kehässä, treenissä en pystynyt tekemään ollenkaan ilman seinä tms. apua. Puolen vaihdot tapahtui jalkojen välistä ja molemmat oikeaan kääntyen, eli ei olleet meille ne pahimmat mahdolliset. Oikealla puolen piti kyllä suorittaa pujottelu edestakaisin, joka oli taas tuottanut tuskaa - siitäkin kuitenkin selvittiin yhdellä kontrollivirheellä.
Jossain kohtaa oli napsahtanut ohjaajavirhekin, eipä ole hajuakaan mistä se on tullut. Kun oltiin suoriuduttu meidän pahimmat kohdat hyvin läpi, niin taisin olla aika helpottunut ja pistin vähän turhankin tehokkaasti vauhtia, enkä ehtinyt huomata, ettei Rico ihan ehtinyt istua yhdessä kohtaa kun käskytin sitä jo jatkamaan - ja siitä tietenkin -10, mutta koira oli niin iloinen ja hyvin mukana, että olin tosi tyytyväinen suoritukseen. Ja riittihän ne pisteet hyväksyttyyn tulokseen, 88p. Rico nappasi vielä tuomarin suosikki palkinnon ja siellä se makoili palkintojen jaossa niin kovin tyytyväisen näköisenä itseensä.
Kyllä tuli taas mietittyä paljon tuota hyvää virettä ja siihen johtaneita syitä. Kehä oli ihan veden vieressä ja paikka oli hyvin Vepekoemainen ympäristö. Rico oli jotenkin sen oloinen, kuin olisi ollut menossa Vepekokeeseen ja rata oli lämmittelyä ennen varsinaista koetta. Voi mielikuvien mahtava voima. Samoin sain auton niin lähelle kehää, että sain pidettyä koiran autossa ihan viime hetkille saakka. Käytin lelupalkkaa, joka oli viimeinen juttu mitä tapahtui ennen kehäänmenoa ja heitin palkan kehän ulkopuolelle suoraan leikistä. Tässä toki voi olla mukana se Vepekoe elemetti, jätetään palkka yhdessä ja sitten vielä muutama valmistava liike ennen rantaan menoa, mutta täytynee silti testailla vielä tämän tyyppistä valmistautumista.. Vaikka ehdin jo uhata, että Ricon kisaura päättyy nyt. Mutta se väläytti jälleen pitkästä aikaa niin hyvä asenteista kehätekemistä, että ehkä saatan vielä harkita jatkoa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti