Jopa taivaalta pilvien välistä näin pilkahduksen auringosta.
Brenda on voinut paljon paremmin, jopa osa mielettömästä levottomuudesta on kadonnut. Miten ihanaa ja helpottavaa. Maitohappobakteerien voima? Tuntui jopa turhalta viedä Breetä eläinlääkärille, mutta mentiinpä nyt kuitenkin ja selväähän on, ettei kaikki nyt ihan kunnossa ole ja jos sille löytyisi jokin yksinkertainen selitys. Verikokeista ei paljastunut mitään kummallista. Kaikki kutakuinkin normaalia ja ennestään selväähän taisi olla jo se, ettei ruoka/kaikki ravinteet imeydy normaaliin tapaan ja tyttönen alkaa olla kovin hoikassa kunnossa. Mutta haimakokeiden tuloksia odotellaan vielä. Brenda sai kuitenkin tylosiini kuurin, niin katsotaan miten tämä tarina jatkuu, mutta tällä hetkellä valoisalta näyttää ja olen nyt iloinen näistä hyvistä aurinkoisista päivistä Brendan elämässä :)
Ricon kanssa ollaan pari päivää väännetty seuraamista ja muutakin tokoa. Seuraamisessa tehtiin asennetreeniä ja joo asenne löytyi ja myös painaminen löytyi mukana :D Kumma juttu, että se mieltää tohon asenteeseen mukaan painamisen ja kevyt pieni "kröhöm" sai sen painamaan yhä kovempaa ja voimakkaaampaan "kröhöm":iin vastaa matkalaukkuilemalla. Eilen sain sentään haettua sopivan asteisen "kröhöm":n jotta ongelma korjaantui. Niin kovin herkkää. Mutta asenne oli juuri sitä mitä hain. Ihana koira ja se sen silmien loiste <3 Tänään sitten päivän päätös agilitytreeneihin. Katsotaan mitä meidän loman jälkeisille kontakteille kuuluu. Toivottavasti hyvää..
Pienet pentuset ovat myös kasvaneet hurjasti. Ihanaa, kun ne ovat niin reippaita ja ihmisrakkaita. Mun uudesta rakkaudesta näyttää myös löytyvän aikas kiva on/off-nappi. Söpö pieni riiviö <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti