Toinen EVL koe takana ja edellisen jälkeen onkin treenirintamalla tapahtunut.. Z ennakointi yllätti aiemmin, kun osasin edes odottaa. Joten koko homma tuntui heijastuvan seuraamisiin. Perusasennot on saaneet osakseen turhankin paljon huomiota. Hyvin alkuun lähtenyt istuminen alkoi tökkimään kun se laitettiin osaksi liikettä ja sen sellaista. Tunnarin kanssa oltiin ehkä turhankin varovaisia treenatessa ja onnistumisia tuli. Raw tuntui myös aristavan selkää ja olinkin kahden vaiheilla, että perunko koko kokeen.. Omalla hieronnalla ja botilla saatiin kuitenkin tilannetta sen verran haltuun, että päätettiin lähteä kokeeseen ja varattiin kuitenkin ensi viikolle akupunktioaika. Koe oli Porvoossa maneesissa kahden kehän koe.
Päällimmäisenä kehän jälkeen oli tosi kurjat fiilikset. Koira ei tuntunut yhtään hyvältä, tuntui että se teki omiaan ja minä omiani. Kun katsoin videot niin eihän se lopulta yhtään niin pahalta näyttänyt miltä tuntui, tosin videolta ei näy siirtymät. En tiedä olisko niistä paljastanut tuo mun ikävä fiilis, vai ei? Vai tuliko koko fiilis kehän ensimmäisen liikkeen nollauksesta? Olisko tässä nyt enemmän itsellä työstön paikka omien ajatusten kanssa vai oliko oikeasti syytä epäillä, että Rawn selkä nyt kipuili sitten kuitenkin enemmän kuin antoi mun huomata? Vai oliko nyt vaan sellainen treenivaihe menossa, että koira oli todellisuudessa treenien keventämisen ja vähentämisen tarpeessa? Liiallisesti kuormitettu? Koska itsellä alkoi olla sellainen olo, että nyt tammikuussa on tehty tosi paljon ja nyt on aika löysätä tahtia.
Kokeesta toivottavasti otettiin opiksemme.
Istuminen & Makuu - 10
Istuessa oli jo roikkunut siellä rajamailla, että olisi voinut vaikka pudota siitä tylsyydestä. Joten työ lienee tämän osalta edessä päin. Makasi suorassa, mutta etuset oli vähän liikkuneet. Kuunteli hyvin käskytykset.
Sitten vedettiinkin koko koe putkeen läpi. Kehään meno oli jo tosi holtiton. Pyysin sivulle, mutta tyyppi vaan haahuli omiaan ja katseli kehää.. Siinä se kulki mukana olematta mun kanssa. Tai tuntui ainakin siltä? Ei oo videoo, niin ei voi katsoa miltä se näytti.
Kehä alkoi tunnarilla. Paljon oli treeneissä onnistumisia alla ja taisipa olla itsellä jonkin sortin luottamus, että se voisi onnistua. Eipä kannattaisi. Seuraavaan kokeeseen menen asenteella, että kaikki menee perseelleen kuitenkin, niin sitten se varmaan toimii paremmin? Väärähän sieltä sitten hyvän nenätyön päätteeksi nousi.
TUNNARI- 0
RUUTU - 10
KAKET- 9 Tässä M-S (ensimmäinen nousu) liikkui vain toinen etunen (molempien olisi siis pitänyt) mutta hyvä, että edes toinen, kun oli jo liikkeitä alla - niin suunta parempaan. S-I vaihdon teki makuun kautta. Jotenkin heitti makuulle ja tajusi itse virheensä ja korjasi siitä. Mutta tässä asenne pysyi kivasti.
SEURAAMINEN -8 Pysähdykset levähteli jos johonkin suuntaan niin kovin pahasti ja niin huonolla asenteella, että olipas surkea fiilis. Joku vasemmalle käännös myös tuotti mulla vähän vaikeuksia. Kuin koira olisi kulkenut mukana ihan muissa maailmoissa. Ei se onneksi videolla ihan niin kamalalle näyttänyt, miltä tuntui. Tai ei ollenkaan niin pahalta..Videot voi joskus pelastaakin paljon ;)
METALLI- 10 (En saanut kontaktia ennen lähetystä) Muuten aika jees ja PA tuntui suoralta.
LT- 9 Tokalla käskyllä vasta alas.
Z - 9,5 Sain kasattua itseni ja keskittymiseni tähän ja asennot meni oikein ja mä jopa muistin järkän.
OHJATTU- 9 Tahmasi kapuloihin tosi kovin, enkä meinannut saada kontaktia millään. Merkille lähetyksessä singahti oikealle ja suoraan kapulaa kohti merkin ohi. Sain kuitenkin palauteltua ringin sisäpuolelle ja ohjattua vasemmalle kapulalle. PA oli aika kiva. Ja pisteet kovin armolliset tässä kohtaa.
Kokonaisuudessaan se oli sitten kaikesta huolimatta toinen EVL1 271,5p ja 3. sija vielä. Ja perusasennot kapuloiden kanssa oli huomattavasti parantuneet. Ainut, että perusasennot siellä seuraamisen lomassa oli huonontuneet.
Treenata tarvii matalaa merkkiä, Kehään menoja, palkattomuutta (eikä välttämättä liikkeiden kans!), kuuntelua, hiljaisempia käskyjä, liikkurin käskytystä, omaa palkkojen kanssa elämistä & olemista ja HYVÄÄ MIELTÄ ja LEPOA. Tosin ei kai sitä lepoa tarvitse treenata? Mutta sitä tarvitaan. Ja otsakurttu pitää sulattaa pois ja hymyillä enemmän. Ajatella pisteitä vähemmän ja iloa enemmän.
Siinäpä sitä olis KOEVIDEOta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti