Sä taot ja ne takoo sua aina eniten silloin kun on rauta kuumaa

Ollaan saatu jo Rawn suuta siihen kuntoon, että noudotkin on voitu ottaa takaisin treeniohjelmaan ja siinähän sitä pään vaivaa on riittänytkin. Nurminoudot on olleet sattuneista syistä jotenkin tosi pop, hiekalla nostot on olleet ihan jotain omaa luokkaansa. Katselin siinä hiekkatreenien jälkeen niitä jarrutusjälkiä ja tajusin sen, mitä sillä kapulan kanssa oikein tapahtuu. Voi hyvää päivää sentään. Ensin otetaan etupääliuku ja siinä samalla kapula rullaa rinnuksilla ja siinä vauhdissa sitä yritetään saada suuhun samalla kahmien puoli kenttää hiekkaa mukaan.. Että sellaista. Muutamia nostotreenejä on jouduttu muistuttelemaan tämän myötä. Noh viime viikon aiheena on tämän lisäksi ollut hahmottaminen, se kaikista vaikein asia Rawn kanssa. Jos on käynyt ruudussa, niin voi olla vallan vaikea hahmotta sen jälkeen mistä ohjautun kapula löytyy ja veri vetää (kirjaimellisesti - taitaa olla sukuvika ;))- niihin "tehtyihin juttuihin" ja sinne missä ollaan oltu jo. Ei kaikki galaxit ole ihan kohdillaan aina.

Vepekausi on käynnistymässä ihan pian ja suuri halu päästä tekemään sitäkin lajia jälleen. Nyt vaan ennen Tokon SM:iä, -mikäli sinne päästään mukaan..Tosin facebookissa on kiertänyt sellaista tarinaa, että ei olisi mennyt keskiarvokisaksi, joten se tarkoittaisi automaattisesti että oltaisiin mukana.. Niin ennen niitä oletettuja SM:iä on vaan mietittävä vähän miten suunnittelee ja koostaa treeniviikot. Vepeily tuo mukavaa vastapainoa, mutta kun Toko tarvis nyt panostusta ja ne vapaapäivät on arvokkaista arvokkainta. Tämä kaikki lisättynä kaikkeen muuhun. Täytyy myöntää, että tämä kevät on ollut muutenkin tavallaan raskasta aikaa. Kun havahtuu miettimästä yhä useammin "kun mä tästä kesästä selviän.." niin mitä siitä voi päätellä. Sitten kun selviän syksystä, talvesta ja jälleen ensi kesästä.. Niin joskus on kai tultava vaan päätöspiste tälle selviämiselle ja on aika alkaa elämä. Pahoin vaan pelkään, että sekin päätöspiste vaatii minusta veronsa. Mutta oma vapauteni ja terveys lienee sen arvoista, jos siitä edes osan voisi vielä saada säilyttää.  Joten ei muuta kun suunta kohti sitä elämää hymyssä suin. Onneksi tähän kevääseen on mahtunut myös paljon hyviä ja ihania asioita, jotka on antaneet valtavasti voimia <3