Ekalta radalta siis nolla. Pitkään aikaan päädyin käyttämään hypyllä suunta käskyä käännökseen ja hitto vie, sehän toimi aika kivasti :) Sitten A:lle mentäessä paletti hiukan levähti - jalat liikkui ihan jonnekin muualle, kun olin suunnitellut, enkä A:n jälkeen osannut kääntää läpi suoraan juoksutettua koiraa, vaan sinnehän se karautti jonnekin kaukaisuuteen ja härdelli päädyssä oli valmis. No siitä selvittyäni vielä ilman virheitä puomin jälkeisellä takaakierrolla tapahtui taas jotain - Siis mun piti liikkua ja tehdä sokkari -niin piti, mutta jäin koiran eteen - joka sai taiteilla ja tehdä töitä, että pystyi hyppäämään, eikä törmännyt minuun - kelvoton ohjaaja! ja pienten kunniakierrosten jälkeen selvittiin lopulta maaliin..
Toinen rata olikin jo ehjempi ja tasapainoisempi kokonaisuus, ainakin se tuntui siltä - tai sitten se tuntui siltä siksi, etten kaatunut mutavelliin, niinkuin oletin. Se oli rata, joka oli tosiaan se melkein nolla - kolmanneksi viimeisellä esteellä tein liian nopean ja huolimattoman taakse huitaisun (-niin huitaisun, ei työntöä tai ohjausta -Vaan nimenomaan huitaisun) ja koira lipsahti esteen väärin päin.. Hupsis - Ehkä vähän jopa hetken harmitti.. Mutta, täähän on agilitya!! Ja tää on juuri tätä :)
Koira oli kuitenkin vaivattoman oloinen viedä tässä unitilassakin ja kontaktit taisi toimia ihan ok - maltoin puomillakin antaa seisoskella hetken, ennen vapautusta.
Tässä Kuralammikkokruisailut
Raw treenaamassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti