tiistai 24. kesäkuuta 2014

Taidan olla väärinpäin tai sit koko maailman väärin näin

Edellisen postauksen viimeinen kuva kertookin sitten tulevasta omaa tarinaansa. Eiliset Vepetreenit ja päätin koittaa vientiä niillä pelastusliiveillä, kun ne olivat niin "mukavat" ja "mieleiset". Raw karsi raa´asti kaikki koehaaveet pois mielestä ja näin ollen helpotti pähkäilyjä sen koevalmiudesta. Samalla näin koirasta ihan uuden (no ei nyt ihan uuden, mutta harvemmin nähdyn..) puolen. Jäätävää itsepäisyyttä ja omaa tahtoa, ei ollut mun sanomisilla mitään merkitystä, kun pikkubeecee päättikin pitää pelastusliivit itsellään. Noh, vietiin asia läpi, mutta tämä vaatinee oman sotasuunnitelman jatkon varalle, en halunnut alkaa nyt vääntää asiasta, jos kokeiltais vaik sitä tokoa välillä..


Joidenkin asioiden hahmottaminen tuolla avaruusmaailmassa on toisinaan (no siis aina..) vähän vaikeaa. Varsinkin jos tarvitsee mennä suoraan johonkin suuntaan, niin se on äärimmäisen vaikeaa. Ja matkalla kohteeseen voi kiertää puita, pyöriä ympyrää, heittää vaikkapa volttia ja mitäs muuta? SM:iin on nyt kaksi viikkoa aikaa ja välicheck meidän tilanteesta ja osaamistasosta ei kovin lupaavalta näytä. Enkä voi kieltää sitä tosiasiaa, että ykkösen halu on kova, mutta se prosentuaalinen mahdollisuus sen saamiseen onkin sitten ihan toinen tarina. Onhan se mahdollista, mikä vain on mahdollista. On mahdollista, että tunnari osuu optimaaliseen saumaan ja saan oikean kapulan ilman haahuilua itselleni, on mahdollista, että avaruuskaveri selviää ruutuun ilman ylimääräisiä kuperkeikkoja ja pysähtyykin jopa ruudun sisäpuolelle lentämättä siitä yli, on mahdollista, ettei se törmää mun jalkoihin paluussa, on mahdollista että se suorittaa hyppynoudon kiertämättä hyppyä, on mahdollista ettei se sekoita kaukovaihtoja.. Lista tuntuu loputtomalta. Siinäpä sitä checkiä kerrakseen, on siis hyvin paljon myös mahdollista, että jotain näistä skenaarioista tapahtuu, varsinkin kun kyseessä on Raw..

Aikaa piti olla paljon ja kaikki piti olla suhteelllisen selvää tässä vaiheessa. Tuon koiran kanssa? Tuskin koskaan :D Mutta kivaa meillä ainakin on. Tämänpäiväiset treenit oli taas sitten oikein hyvän mielen setti. Työstettiin häiriötä, kontaktissa ja makuussa. Ja makuussa ilme parani ja asenne oli niin paljon skarpimpi, jopa pidemmältä matkalta. Tää on ehkä uusittava vielä. Seuraamisen aloitukset on yhä vaikeita, mutta on niissä ehkä jo jotain edistystä tapahtunut. Vieläkin olen epävarma valmisteluista ja niiden määrästä. Sitten otettiin pidempi seuraamispätkä, kun ei olla aikoihin tehty ja mulle meinasi iskeä epätoivo, mut Raw työsti hyvin siitä huolimatta. Tehtiin onnistunut tunnari, uusintaa en edes uskaltanut kokeilla! Loppuun vielä ns. kuuntelutemppurata, jossa rikottiin kaavoja ja mikä parasta, itse en tiennyt mitä tuleman piti, mentiin vaan liikkurin käskytyksen mukaan. Olipas hyvä setti! Tuli vastaan juttuja, joita en ollut koskaan ennen tehnyt, mutta niin hienosti Raw selvisi kaikesta! Hyvin oli kuulolla.  Tuli ihan sellainen fiilis, että peruspalikat taitaa olla hyvin kasattuna. Näitä olisi varmaan hyvä tehdä enemmänkin, juurikin niin, että joku muu käskyttää tekemään eri juttuja. Ja voi kun saisin Rawn pään pidettyä aina näin auki valmiina kuuntelemaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti