"...Emmä tiedä, mut jotain samaa meis on.." |
Spacemanin ajatukset ja maailmankuva lienevät välillä hieman "lentäviä", mut mitäs me noista. Antaa ajatusten liitää kovaa ja korkealla, kun saatais edes jalat vielä hetken pysymään maanpinnalla.
Keskiviikkona meillä oli kontrollikäynti ortopedillä. Käytiin näyttämässä kinttuja ja liikkumista. Hyvin kulkee - se liike nimittäin, eikä onnu. Pieni tuuletus sille! Nyt vaan projekti jatkukoon. Yksi etappi matkalla saavutettu. Eilen oli toisen vuoro - Ensimmäinen kerta leikkauksen jälkeen koko koplan kanssa yhdessä lenkillä. Mentiin rauhallisesti ja pysähdeltiin. Sujui yllättävänkin hyvin, eli tällaisia lenkkipäiviä voi ottaa ohjelmaan mukaan enemmänkin. Tosin mun hauikset sai aikamoisen käsittelyn. Pojat yhdessä ja valtava halu vaan tykittää pitkin metsiä - noh, omaa treeniaikaa mä olen kaivannutkin, niin nyt sitä saa!
Ricon kanssa käytiin aksaamassa keskiviikkona uudella hallilla ja vitsit, meillä taitaa olla aika kiva treenipaikka talveksi. Voi kun mulla olis se kaksi koiraa, joiden kanssa aksata... No mutta, minulla on sentään yksi - joka kulki oikein kivasti. Melkein tahtoisin kisaamaan sen kanssa..
Niin ja tänään on myös kolmas uusi etappi saavutettu potilaaan kanssa. Tasan kaksi viikkoa leikkauksesta. Kaksi kolmasosaa edetty tästä kriitisimmästä kolmesta viikosta! Jipii, pitäneekö ihan juhlistaa tätä viikonloppuna? Niin ja olihan Raw ensimmäistä päivää mulla mukana toimistolla ja osasi käyttäytyä yllättävänkin hyvin. Ei tarvinnut pitää läheskään koko aikaa häkissä. Paljon pieniä edistysaskelia siis matkan varrella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti