Ei rakkaus käyttämällä kulu, se vahvistuu.

Pieni sydän niin täynnä suurta rakkautta <3

Välillä vähän tokoa ja mustavalkoista maailmaa.  Perjantaina tuli täyteen 7 viikkoa leikkauksesta ja viikon päästähän ollaan jo kahdessa kuukaudessa. Välillä on vaikea uskoa, että onkos tämä koira tosiaan se operoitu. Siitä ei voisi päällepäin sanoa mitään. Ollaan lenkkeilty pieniä pätkiä vapaanakin - eikä mitään kipuoireita ole tullut. Pääsääntöisesti kuitenkin vielä remmissä mennään. Pieni Spaceman kun voi haluta yllättäen lentää yllättävissä tilanteissa.. Viime keskiviikkona se päätti loikata lähes paikoiltaan about 2-3m loikan rapakon yli.. Hitto vieköön. Mutta ihme kyllä mitään oireita ei tullut tästäkään päähänpistosta..

Treenailtukin ollaan, tosin treeniaiheet on vielä rajallisia. Tunnaria, seuraamista, häiriötä & paikalla oloa. Mutta taitaa riittää niissäkin tekemistä. Tunnaria ollaan saatu nyt Hannan kans pienillä toistuvilla treeneillä vietyä hyvin eteenpäin. Nyt tuoreet hajut ei tuota ongelmia ja liikkurin ohittaminen alkaa sujua helpolla tavalla -siihen pitää lisätä nyt vaan panoksia. -Raw siis halusi palauttaa tunnarin lähimmälle ihmiselle. Eikä Hanna taida olla helpoin ohitettava tässä treenissä, mut kun se blokataan palautuksessa, niin sit menee varmasti liikkuri, kuin liikkuri. Häiriön sietämistä myös palauteltiin mieleen, olikin aluksi niin kovin vaikeaa, mutta kyllähän se alkoi taas muistaa mistä tässä oli kyse. Ihanaa, kun voi taas treenata edes jotain ja edes ihan vähän!

Viikonloppuna jatkettiin Tanjan kanssa samojen settien vahvistamista ja hyvin avaruuskaveri työsti tässäkin. Häiriöt blokkasi jo paljon edellistä paremmin ja tunnari oli aika pro meininkiä, testattiin rajoja provoisoimatta kuitenkaan liikaa. Vielä on vara haastaa enemmän ja seuraava iso haaste onkin sitten kiihtyneessä tilassa oikein tekeminen. Tosin jos saa tunnarin nyt riittävän kristalliseksi ja selkeäksi, niin voi olla helpompaa myös kovilla kierroksilla työstää. Seuraamisen paikan palautus olisi myös seuraavana edessä. Hirmuisen hyvällä motivaatiolla tekee töitä, mutta paikka on valahtunut aika eteen ja hakee vahvasti katsekontaktia silmiin. Siihenhän se paikka sitten hajoo. Kokeillaan nyt askelluskuurilla löytää paikka takasin. Vaikka aika maltillistahan tämä meidän treeni vielä tulee olemaan. Pikkuhiljaa eteenpäin :)