Apulannalta uutta biisiä pukkaa "Mä nauran tälle" jonka lyriikoista otsikkokin napattu käyttöön. Taas kolahti muutaman kuuntelukerran jälkeen kivasti..
Viimeisin Agi.fi lehti nosti esille ajatuksia helpommasta ja yksinkertaisemmasta agilitysta. Tämä Teemun kirjoittama artikkeli on saanutkin jo aikaan keskustelua ja jakanut ajatuksia puolesta ja vastaan. Ohjaustekniikoita on kasaantunut agilitymaailmaan aikamoinen määrä, mutta tällaista jaottelua ja asioiden selkiinnyttämistä on kaivattu. Tekniikoita on ja tulee varmasti aina olemaan - eikä niissä ole mielestäni mitään pahaa, mutta oli itsellenikin aikamoista soppaa aloittaa agility silloin 2008 uudelleen noin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Ehkä juuri sen vuoksi ymmärrän agilitya aloittavia harrastajia ja olen omassa päässäni yrittänyt jaotella agilitya palasiin. On se helvettiä mennä kentälle tekemään saksalaista, kun koira ei osaa takaakiertoa, tulla "vastakäden ohjaukseen" tai lukea ohjausta, puhumattakaan siitä ohjaajasta joka sotkeentuu jalkoihinsa ja jää koiran eteen.. Siitä saksalaisesta tulee varmaan käyttökelpoinen ohjaus heillekin myöhemmässä vaiheessa agilityuraa, kun ensin ne tarpeelliset yksittäiset palikat on kunnossa.
No joo, mekin treenailtiin viime treeneissä Ricon kanssa backlappejä ja meni muuten sairaan hyvin! (Itse asiassa edellisessä treenissä tehtiinkin sylkkäreiden täsmätreeniä, eli täähän meni putkeen! Päästiin jalostamaan sylkkäriä eteenpäin. ) Mutta kun mä olen vaan sellainen ihminen, että haluan jaotella kaiken. Nämä backlapit oli ne uudet nahkaverhoilut mun mersuun vai ehkä se uusi etumaski? Mä en voi ajaa mun mersulla ilman renkaita, saati mootoria ja kyllä se korikin siinä ympärillä ihan hyödyllinen täällä suomen oloissa on. Mutta kyllä mä voin sillä ajaa ilman niitä nahkaverhoiluja tai etumaskia. Niistä vaan saa uutta ilmettä, lisäarvoa ja voidaanhan moottoriakin piristää tarvittaessa..(Niin siis ajan yhä sillä samalla volvolla, mutta kai vertauskuvissa voi myös valita autonsa.. ;))
Mutta kuten siinä mersussa, volvossa tai missä tahansa ei siitä nahkaverhoilusta ole apua, jos jotain perusasioista puuttuu. Ihan kuin agilityssa, perusta pohjalla on oltava kunnossa, ennen kuin sen päälle voi tuunata kaikkee muuta. Eikä tämä varmaan ole ongelma sille osalle ihmisiä, jotka tiedostaa nämä perusleegot tästä suuresta massasta. Mutta niille sekä uusille, että myös vanhoille agilityn harrastajille, joilla ei ehkä olekaan niin selkeä kuva leegojen olemuksesta on äärettömän hyödyllistä nähdä agility jaoteltuna ja ymmärtää se, että monet tekniikoista koostuvatkin ihan niiden perusleegojen yhdistämisestä - ei tarvi ostaa uutta leegolaatikkoa, voi vaan fiksata vanhoja ja yhdistellä niitä. Luulen, että tällaisen ajattelumallin luominen antaisi seuran treeneihinkin parempaa pohjaa kouluttajille siitä, miten niitä treenejä kannattaa kenellekin rakentaa. Ja hei, mulla on se kolmosen koira - sekin tarvitsee perustreeniä, niihin on vaan aikaajoin koiran kanssa palattava - aina. Se on sitä ylläpitoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti