Vepekausi paketissa

Se olis sit viimeiset vepekokeet tälle vuodelle käyty ja ensi keväänä uudestaan. Ensi vuonna jatketaan AVO luokassa viimeisen ykkösen metsästystä. Koira teki niin hyvin kuin osaa, mutta  ikävä kyllä se ei riittänyt tänään. Harmitus ja ketutus on melkoinen, mutta minkäs teet. Enpä sit kai ollut osannut valmistella koiraa kestämään "mitä vaan" ja sellaisissa asioissa missä en tajunnut mitään ongelmaa olevan (ja eihän tuota ongelmaa vaikuta olevan vieläkään?? Näin niinku kotona säädettyjen treenien perusteella..)

Jännitin kamalasti ennen kokeen alkua pientä tuulta ja houkuttelevaa kalliorantautumismahdollisuutta ohi maalilinjan tietenkin.. No - se ei aiheuttanut mitään ongelmaa ja Rico hoiti hienosti toisen veneen haun täysin pistein. Olin niin kovin tyytyväinen ja luottavainen loppukokeen suhteen - Mutta tähän luottavaisuuden tunteeseen ei taida kannattaa ikinä - koskaan - tuudittautua.. Vientiesineeksi oli arvottu lepuuttaja, joka oli

"pehmeä" versio ja Ricon helppo ottaa kiinni oppimallaan tavalla. Menin rantaan luottavaisena ja varmana, että koira kyllä osaa ja hoitaa tämän. Vienti on kuitenkin meidän varmin täysien pisteiden liike, kun siinä ei tarvitse vetää mitään raskasta. Hienosti koira lähtikin ja ui venettä kohti ilman mitään ongelmia. Se lähestyi venettä ja mä vedin jo henkeä, että olen valmiina huutamaan "irti" käskyn, mutta mitä hemmettiä!!? - Näytti, että koira on jo veneellä, mutta kukaan ei liikahtanutkaan sitä kohti? Näinkö rannalta tilanteen väärin? Seuraavassa hetkessä kelpii pyörähti ympäri ja katsoi minuun kysyvästi - Voi ei!! Se vilkaisi vielä kerran kohti venettä - mutta ei nähnyt siellä mitään liikettä itseään kohti ja lähti päättäväisenä lepuuttaja suussaan kohti rantaa. Yritin vielä käskyttää, vaikka tiesin sen olevan tässä vaiheessa täysin turhaa :( Pieni mies on viennissä niin nopea liikkeissään, jos kukaan ei ota sitä vastaan, niin se tuo vietävät takaisin. Hitto vie...  Villen ottamasta kuvasta näkyy miten lähellä venettä se on ja tossa vaiheessa sillä ei ole vielä aikomustakaan kääntyä takaisin, eli se jatkaa vielä matkaa lähemmäs venettä... P*r**le..

En tosiaan tiedostanut, että tässä olis mitään ongelmaa, koska kuvittelen koiraa vastaanotettavan kokeissa vasta lähellä venettä, mutta kuitenkin niin, että koiran tullessa noinkin lähelle (ja siis vielä lähemmäs tuosta) sitä vastaan kumarrutaan jo, jotta se tietää kenelle sen kuuluu viedä - mutta taisin erehtyä? Mun täytyy siis treenata niin, että koira tyrkyttää esinettä veneeseen... Harmitti niin kovin, että päätin keskeyttää kokeen ja muutenkin alkaa olla jo sen verran viileää, että parempi viedä koira kotiin kuivumaan, kun ei ollut enää "mitään" saavutettavaa siinä kokeessa. Päästin Ricon vielä uimaan ja hakemaan frisbeetä, jotta sille jäisi "parempi mieli" tämän vuoden viimeisestä uintikerrasta ja vepekokeista.

Olen pähkäillyt pääni puhki treenejä millä voisin vahvistaa tuota "tyrkyttämistä". Vaikka en tiedä saanko koskaan tosta koirasta kovin tyrkyttävää mallia. No ainakin ensimmäinen treeniversio kotona onnistui loistavasti, eikä Ricolla ollut aikomustakaan kääntyä pois.. Vaikkakin, nyt olis kyllä aika pyyhkiä tämä mielestä pois ja aloittaa ne treenit vasta ensi keväänä, koska tällä hetkellä tämä on jo turhaa. Mennyt mikä mennyt. Toisaalta mitä väliä sillä on nouseeko toi koiruus seuraavaan luokkaan tänä vai ensi vuonna. Sillä on kuitenkin takana loistava ensimmäinenVepekausi - Treenit aloitettu kesäkuun alussa. Kesäkuun lopussa sove suoritettu, heinäkuun alussa ALO suoritettu ja aloitettu vasta sen jälkeen treenaa AVO-liikkeitä (+ pitkä kesäloma ja pois oikeista treeneistä 3viikkoa!!) ja elokuussa 2x AVO1 . Aika hieno kausi kaikkiaan :) Talvilomalle siis ja hymy takaisin huulille :) On ilo omistaa tollainen koira, jonka kanssa on kiva tehdä ja joka tekee mielellään töitä :)