Vain viikko tuosta legendaarisesta Vepekokeesta ja tuntui kuin siitä olisi jo ikuisuus. Koekuume on kovassa nousussa.. No onneksi sitä päästään jo heinäkuun aikaan taltuttamaan, vaikka se tuonee mukanaan kyllä hurjat jännityslukemat. Mä olen kyllä niin kovin uponnut tähän kesälajin maailmaan, että kaikki muut lajit tuntuu jäävän pahasti paitsioon. No mutta tämähän mun suunnitelma olikin. Miten mä itsekin ihastun tähän lajiin tän kesän aikana vielä vaan enemmän. Voisin vaan kellua paatissa tuolla vesillä vaikka ihan koko kesän.
Käytiin me viime viikolla jopa pari kertaa agilitykentälläkin. Rico kävi Sonjan koulutuksessa tykittelemässä suoria, kun tappijalka yritti pysyä perässä ja yritti liikkua... Nih, siitä kimpaantuneena käytiin sitten myös opettamassa koiraa entistä varmempii takaakiertoihin ja päällejuoksuihin, että omat juoksun yritykset johtais edes vähän pidemmälle. Raw sai toki myös melkein saman satsin tätä koiran opettamista - oman juoksemisen sijaan- maustettuna etenemistreeneillä, jossa taas oli mausteena se juokseminen. Ja siis olihan se aiemmissakin treeneissä, mutta aiheena koiran opettaminen ei oma juokseminen :D
Meillä oli kyläilemässä myös hoitolapsi, pieni leijonakoira NOx. Brenda oli kovin iloinen saamastaan shelttiseurasta vaikka muisti muistuttaa, että hän on sitten se talon prinsessa, eikä varpaille ole astumista. Se ei paljon NOxin menoa haitannut. Sen menoa ei isotkaan paljon haitanneet. Fiksusti se osasi pitää sopivasti etäisyttä, vaikka osallistuikin leikkeihin ja juoksukisoihin, -mitä nyt poikien painiessa saattoi hyppiä Ricon päällä, mutta kyllä pojatkin osasi hyvin varoa pientä leikkijää. Tosin joku saattoi ensimmäisten leikkien aikana muistuttaa varovaisuudesta :D Vallan mainio pikkukoira ja pärjäsi loistavasti isompiensa menossa mukana.
Niin ja sitten ollaan tehty jokunen kerta vielä yhtä lajia.. Ette ikinä arvaa!?? No toki se liittyy veteen!! Maanantain treenit menikin oikein kivasti. Työstettiin pari viennin luovutusta ja kahden veneen liike kerran. Keskiviikkona alkoi koirassa jo väsymys näkymään. Toistojen määrät on niin vähäisiä per treeni, ettei koira siinä paljon eteenpäin mene, mutta kyllä tää laji vain näin pienikokoiselle kaverille on aika rankkaa kaikkine vetämisineen. Toki nyt luovutustreenin myötä ajattelun osuutta on lisätty mukaan. Hienosti Rico suoriutui keskiviikostakin, mutta ei ollut selkeästikään enää parhaassa terässä. Ai niin ja saihan Raw myös käydä maanantaina veneilemässä ensimmäistä kertaa elämässään. Hassu kaveri yritti saalistaa airoja :D Hitsin mielenkiintoiset kapistukset ja lyövät vielä veteen :D Ensimmäisellä kerralla hyppäsi veneestä niin lennokkaasti, ettei tainnut ihan ajatella, että tosiaan veteenhän sieltä putoaa.. Näin mä arvelinkin tän ekan hypyn menevän, ensin tehdään ja sit ajatellaan.. Seuraavan kerran piti sitten hetken harkita, ennen hyppyä, mutta sieltä se tuli toisellakin kertaa. Toinen on vielä niin pieni kuitenkin. Sen uiminen näyttää hetkittäin ihan kaistapäiseltä, mutta kova hinku sillä on veteen päästä, että eiköhän tuosta kasva isobroidin kaltainen vesipeto. Ja siis sehän ui nyt jo tosi mielellään ja hinkuu veteen :)
Tänään tehtiin Villen kans vähän treeniä pikkupaatilla. Ricolle työstettiin viennin luovutusta yhä edelleen. Ja mun appari oli niin taitava siellä veneessä, hitsi! Joo ja kuten arvata saattaa, niin myös Rico oli ihan super. Se tarjosi köyttä "kiiveten" venettä vasten ja jäi jopa viimeisen kerran hengaamaan siihen veneen reunaan! Joo, mun pieni Rico nousi pikkupaatin reunalle ja siinä se piti itseään ja hengaili ja katseli mua rannassa :D Apuja käytettiin yhä edelleen, koska toistoja on niin minimaalisen vähän takana, mutta mä olen saanut sen ymmärtämään mitä haluan sen tekevän. Voi Rixa <3
Raw sai myös harjoitella "vientiä" ilman vientiesinettä toki. Uitettiin vaan veneen ja rannan väliä. Vähän meinasi epäröidä ensimmäisellä kerralla, mutta hienosti alkoi työstää, kun sai ideasta kiinni. Loppuun otettiin pari "veneen hakua" ilman venettä tietty ;) Ja sehän osaa - Ei siinä ollut niin mitään ongelmaa. Pikkupoika paineli köyden perässä riemuissaan veneelle ja toi sen reippaasti rantaan. Mainio kakara <3 Sen jälkeen pojat paineli hirmu rallit vielä pitkin rantaa ja metsiä. Lähtöä tehdessä vain huomasin verijälkiä pyyhkeessä ja syykin löytyi lopulta. Raw:n anturassa oli viilto haava, hitto vie! joku lasinsiru varmaan tuon juoksurallin aikana? Tai ehkä jopa aiemmin lenkillä ja nyt vaan aukesi? Putsauksen yhteydessä selvisi onneksi että haava oli oikein siisti, eikä onneksi kovin syvä. Katsellaan nyt sit vähän rauhallisemmin, uskoisin että tuo paranee aika pian, kun pitää nyt vaan menon vähän hillitympänä. No onneksi ennen tätä pikkumies ehti rallatella aamulenkit, pienet tokoilut, vepet ja vielä rantarallit päälle, niin pysynee ainakin loppupäivän edes vähän rauhallisemmissa fiiliksissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti