Tai siis matkalla menestykseen. Raw nimittäin. Luulin pienen raakalaisen olevan liian raakalaisversio Lentsun tiimiin mukaan pääsyyn ja pienoisella Hannan painostuksella lopulta lähetin hakemuksen.. Ja varauduin siihen, ettei meidän aika ole vielä.. Mutta kuinkas kävikään? Raw on nyt mukana MM-tiimissä! Matkalla menestykseen, wau! Nyt sen on astuttava kyllä ihan oikean tokokoiran saappaisiin. Mutta en aio silti muuttaa mitään radikaalisti. Haluan, että tekeminen olisi aina sitä samaa hauskan pitämistä. Uskon kuitenkin tai ainakin haluan uskoa, että juuri Raw:sta on tähän - menemään läpi kaikki mitä vastaan tulee tuolla samalla asenteella "hymy huulillaan".
Ricon kanssa taas nopea (ja kiireinen?) seuraamistreeni sai minut jälleen äärimmäisten kysymysten eteen.. Oma olotila vaihtelee epätoivon & luovuttamisen sekä taistelun & yrittämisen välillä. En mä aio luovuttaa, mutta aika epätoivoinen hetki koettiin taas eilen. Agikenttä, putki palkkaus ja liikkuri. Yksin tämä olisi ollut maailman upein seuraamistreeni - Tiedän sen. Mutta muita ihmisiä, koemainen aloitus ja liikkuri, kaikki kaunis murtui. Kiukustuin sisäisesti ja leikkimään saaminen meni pakkosuoritukseksi.. *Huoh* No sain lopulta kaivettua leikillä ja putkeen vapauttelullla jotain asenteen murusia löytymään tähän koemaiseen tekemiseen, mutta ruskea koppa painoi ihan liikaa. Tuntui kuin se pää olisi laahannut maata.. Pitäis varmaan kuvata, niin vois ihan oikeasti taas tiedostaa missä se pää on. Jatketaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti