sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Vanhat kivet ja puut energiakenttien välissä

Pitäisi treenata tätä ja tuota ja sitten vähän sitäkin pitäisi muistaa tehdä.. Ja niin - koskas siitä tulee valmista, jos ei vaan tee. Nih. No on se hyvä, että Christa kävi kentällä meitä muistuttamassa elämän yksinkertaisuudesta ja siitä, että kun asiat vaan tekee, niin sehän on sitten niinkuin siinä.  No oltiinhan me jo oikealla tiellä kohti tähtiä ja taivaita. Jälleen korostuu se kaunis ajatus: Yksinkertaisuus on kaunista ja vahvan vankkumattoman perustan rakentaminen on välttämätöntä, jos meinaat, että se talo kestää myrskytkin. Niinhän se on. Niin helppoa, niin yksinkertaista. Niin usein tiedettyä, mutta ohitettua. Toivottavasti mä maltan nyt ottaa jokaisen askeleen tällä polulla eteenpäin. Nyt mennään ja tehdään. Pari tarvittavaa potkua perseelle, niin toivottavasti nyt lähtee rullaamaan ;)

Ja entäs ne Raw:n liikkeet sitten? Seuraaminen lienee ihan hyvällä mallilla , pomppimista pitäis saada vähän pois. Kröhöm.. siis kui? Kyllähän mä sen tiedän ja jos on pystympi, niin myös pomppii, eli nyt pitäisi hyväksyä se vähän matalampi seuraamisasento. Kai siinä pystyssä pomppimisessa (Siis tanssimisessa...;)) on vain jotain niin hienoa fiilistä mukana? Yritetään kai sitten luopua siitä ja rakentaa jotain korrektimpaa. Nouto otetaan nyt mustavalkoiseen syyniin - se on kyllä tai ei, näin monismutkaisen ihmisen on vain kovin vaikeaa nähdä oliko se nyt mustaa vai valkoista - pitikö palkata vai ei..? Kotona kokeilin myös kaukojen kuntoa. Matkaa tarvii saada lisää, niin avo:n kaukot alkaa olla siinä ja muutkin vaihdot on aivossa, tosin ei ihan oikeassa lokerossa vielä, mutta Raw:n rakenteella näyttää olevan huomattavan paljon helpompaa tehdä kaukoja takapää paikoillaan, kun Ricon. Kentällä kokeilin myös luoksarin stoppia kaikkien apujen kera ja Wau, mitkä jarrrut!! Nyt kun en vääränlaisella palkkauksella pilaisi tätä. Vaikka harmittaa jo valmiiksi, kun tiedän, että tää levii vielä jossain vaiheessa kuitenkin.. Sen leviämisen läpi on vain kuljettava ja ehjättävä se sitten uudestaan.

Ricokin kävi tokoilemassa ryhmässä. Ohjatun molemmat puolet löytyi hyvin. Merkille en saanut oikeaa draivia - vai odotinko siltä Raw:n liikettä? Pitäisi aina muistaa suhteuttaa odotuksensa koiran mukaan ja hyväksyä se. Kapulan tuontia vinosta otettiin myös. Musta hakee jo huomattamavasti paremmin suoraan loppuasentoon. Vähän sivulle tulojen vahvistusta ja  kaukoja. Ricolle olisi kyllä varmaan huomattavan paljon parempi tehdä kaukot jotenkin muuten, kuin takapää paikoillaan? Niin ja käytiinhän me eilen testaamassa muistaako Raw vielä mitä tarkoittaa: "Kepit". Muisti se vielä, ei ottanut "Never heard" ilmettä edes ;D Seuraavaksi vaan pitää lisätä kulmien treeniä ohjureiden kera yhä ja ottaa lähetyksiä eri esteiltä. Kyllä tästä hyvä tulee, kun maltetaan tehdä nyt pohjatyöt huolella.

Kuuluisa ilme, kun aina ei vaan voi ymmärtää ihmiskieltä:
"Siis mitä!? Mikä se on?! Never heard?!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti