lauantai 17. tammikuuta 2015

Rawn EVL korkkaus

Ja hieno sellainen olikin! Treenit antoi ymmärtää kyllä ihan jotain muuta. Tanjan kanssa jo naurettiin, että jos nyt vetää ykköstuloksen, niin mä taidan todella tarvita niihin epäonnistuneisiin treeneihin (joissa ihmiset miettii, et tosta ei tuu koskaan mitään) - paidan tekstillä "kyllä se kisoissa osaa". Tästä alkaa muodostua jo yleinen vitsi.

Koe pidettiin Riihimäellä 11.1 Naurava koira areenalla ja tuomaroimassa oli Ossi Harjula. Ajokeli lumipyryssä oli paikoitellen karsea ja lisäaika matkalle tuli todella tarpeeseen. EVL aloitti vielä aamun ensimmäisenä, mutta päästiin ajoissa paikalle. Kiitos Tanjalle joka suostui myös ajamaan samassa tuiskussa meidän suoritusta tsemppaamaan vaikka oma vuoro oli vasta myöhemmin. Koe aloitettiin istumisella ja makuulla. Oli lopulta aika rento ilmapiiri. Istuminen taisi olla aika jees. Vähän oli kai Raw yrittänyt rauhoitella viereistä levotonta koiraa ja käännellyt päätä pois. Makuussa edellinen koira ei mennyt ensimmäisellä maahan ja toinen käsky tuli voimakkaammin. Sitten oli pakko latoa omaankin käskyyn uskottavuutta, jotta bc ei jää moodiin "en saa mennä maahan". no voimaa tuli sen verran, että viereinen rotikka tippui myös aika hyvin alas. Palatessa Raw oli lonkalla, mutta etuset taisi olla aika hyvin paikoillaan.
Paikalla olot - 10

Seuraavassa kehässä olikin vain Z. Ja hui miten jähmetyin, en meinannut muistaa järkkää. Piti luntata matkalla kädestä ihan! Tämä oma jähmettyminen taisi vaikuttaa asentoihin hidastavana. Makuulle meni kaksitahtisesti ja istuminen oli hitaan oloinen. Mutta uusi käsky käytössä ja toimi. Videolta ei kunnolla nää tekniikkaa, mutta taitaa se vetää vähän takasia alleen. Eli voitto jo sinänsä, että saatiin uusi käsky ekaan kokeeseen mukaan ja asento  tuli oikein!
Z - 10

Seuravassa setissä tehtiin kaukot, tunnari ja ruutu. Kaukot onnistui mun silmin todella hyvin. Se, että ne tehtiin kehän ekana saattoi vaikuttaa asiaan. Mut vaihdot tuli kriteerien mukaisesti ja ilme pysyi hyvänä. Mikä voitto! Jätössä PA vino, joten tippui vinoon ja korjaili asentoaan.
Kaket - 10

Olisi niin paljon tenhyt mieli tuulettaa kovaa noin onnistuneiden kaukojen jälkeen. Mutta olin päättänyt etukäteen, että silitän vaan kiitokseksi, jotta saataisiin tunnariin enemmän rauhaa ja keskittymistä. Tämä taisi ollaki  hyvä suunnitelma, koska tunnari oli vallan siisti. (Vain se PA)
Tunnari - 10

Ruutuun lähetyksessä ei koira bongannut mitään, mutta suullisesti kerroin mitä tuleman pitää. Lähti kivalla vauhdilla  merkille. Ja ruutuun todella suoraviivaisesti (pieni halli apuna tässä?), niin että tanner vaan tömisi - ihana voima siinä liikkeessä. Tuomari kommentoikin sen jälkeen, että "voisi mennä hieman kovempaa ruutuun" :D Joten vauhtia oli nähtävästi aika kivasti ;) Kovin mutkalla se makoilee ruudussa. En ole tälle tehnyt mitään, mutta olen kyllä huomioinut sen. Tuli hyvin sivulle, ei törmännyt. Mutta hypähtää toki törmäyksen välttääkseen.
Ruutu - 10

Sitten tauko taas ja viimeisessä kehässä ohjattu, seuruu, luoksari ja metalli. Ohjatussa saatiin odotella tuskaisen kauan perusasennossa. Koiran asenne kuitenkin kesti, muttei katsonut kapuloiden vientiä. Mutta samapa se, kun se singahtaa väärään suuntaan, niin se tekee sen katsoi tai ei. Olin jo valmistautunut korjausliikkeeseen pisteiden pelastamiseksi. Pitkän odotuksen jälkeen todella kiva vauhti merkille ja aivan loistava hakukaari vasemmalle. Suu auki varmaan siinä sitä katselin! Uskomatonta. No toki se loppuPA luiskahti sitten vuorostaan mun taakse ;) Sitähän me osattiin odottaa jo.
Ohjattu - 9,5

Seuruu aloituksessa oli paikoillaan käännös oikeaan ja hupsis, kun pinkaisi edelle, niin että joutui peruuttelemaan. Muutenkin oli vähän ennakointia liikkeelle lähdöissä, paikoin painoi vähän. Mutta tää liike onkin niin kovin tarkkuutta täynnä, etten tiedä olisko se koskaan joka osaltaan täysin tasapainoinen. Kokonaisuutena oikein kivan oloinen. Teki istumisetkin ilman pahempia tahmaisuuksia. Ehkäpä pidempi treenikaavio ja silityskehut aukaisi tätä?
Seuruu - 9

Luoksari vähän hikoilutti, kun ei olla tehty sitä kovinkaan paljon. Jätössä perinteinen tassun liikutus ja muutenhan kaikki meni ihan kivasti. Paitsi tiedättekö mitä pitää treenata taas.. No se loppuPA.. On se vaikea juttu!
LT - 10

Viimeisenä metalli. Tiesin, että se pitäisi mennä suht ok, jos kapula ei kimpoile alustalla kovin pahasti sivuun. Heitto onnistui niin, että alusta ei pingauttanut kapulaa ihmeellisiin asemiin ja Raw hoiti lopun. Odotin vielä kontaktin ennen käskyn antamista. Mutta tässäkin lienee mietittävää, miten näitä työstää jatkossa. Katse ylös välissä vai ei. Ja sitä viimeistä tuskin tarvitsee enää sanoa.. ;)
Metalli - 10

Tuomarin kommentein: "Eihän se sun koirasi osaa oikein mitään :D" Ei vaan jatkoi kyllä, että hienoa työtä kokonaisuudessaan. Sepä se. Treeneissä on kai käytävä kaikki pohjamutia myöten läpi, jotta kokeessa voisi onnistua ;)

VIDEO kokeesta


Kaiken kaikkiaan huimat 315,5p KP ja Luokkavoitto. Raw kyllä osaa yllättää <3 Sai taas kaikki viime viikkojen pahat tekonsa anteeksi tällä <3 Se taitaa kyllä tietää miten naisten sydän sulatetaan.. ;) Ei vaan on se niin mainio kisakoira <3 Enpä olisi ikinä uskonut, että se korkkaa EVL tällä tyylillä, mutta toisaalta siitä kun ei koskaan tiedä ;)


Jotta koepäivä olisi täydellinen niin Tanja ja Tara tekivät myös hienon VOI1 293p. KP ja Luokkavoitto! Aika huippua, ihan liikutuin kameran takana sitä seuratessa!

lauantai 10. tammikuuta 2015

Vaikee löytää, kun ei tiedä mitä etsitään. Vaikee suunnistaa, kun ei nää yhtään mitään.

Brendan ajatteleminen ja puuttuminen arjesta saa vaan aika ajoin kyyneleet silmiin. On asioita, joita on vaan kohdattava, vaikka  ne tekisi kuinka kipeää tahansa. Myös Ricon käytös on Brendan lähtemisen jälkeen muuttunut, johtuuko se enemmän mun ikävästä vai siitä (Ricosta) itsestään. Se vahtii meidän asuntoa ja pihaa jotenkin tiukemmin ja määrätietoisemmin kuin aiemmin. Haukku ja murina irtoaa tuon tuostakin pienimmistäkin asioista. Rico tuntuu stressaantuneemmalta, sitä näyttää ahdistavan yksin jäämisetkin taas enemmän.  Se on vienyt Rawn nukkumispaikan mun jaloista ja nukkuu mielellään itse siinä.. Ei aavistustakaan miten koirat kokee lauman jäsenistä luopumisen, mutta onhan Rico elänyt koko elämänsä mulle tulemisen jälkeen Brendan kanssa. Ricolle eroahdistuskoirana kuitenkin tutut rutiinit ja tavat on yksi peruspilari, että sen maailma pysyy kasassa. Brendan puuttuminen on varmaan tavallaan yksi tuttu ja turvallinen pala pois sen elämästä. Eiköhän aika korjaa meidät jälleen. Minäkin sain lopulta itseni lääkärille ja toivotaan nyt että tämä koko syksyn ja talven sairastelukierre saataisiin lopulta loppumaan ja saisin taas kuntoa kohoamaan edes sille tasolle, missä se on ollut.

Raw kanssa ollaan yritetty tokoilla ahkerasti. Kovasti koekuumetta pukkaisi ja niin olisi syytäkin jos yhtään mielii edes harkita saavansa tuloksia SM:iin kasaan. Tosin tällä hetkellä tuntuu kovin utopistiselta ajatukselta, että saatasiin edes 1-tulokset kasaan, niin loistokkaasti on treenit menneet. Ohjattu ei vaan ota onnistuakseen. On kokeiltu vaikka ja mitä, mut Raw vesittää mun hyvät suunnitelmat kerta toisensa jälkeen ja keskikapulalle on niin turhan helppo päätyä. Ja kyllähän ne kaaret sieltä aukee, mutta kun se ensimmäinenkin toisto pitäisi saada onnistumaan. Tuo hahmottaminen on vaan jotenkin niin vaikeaa ja koira voi lähteä mitä ihmeellisimpiin suuntiin. Tunnari lähti silloin aiemmin paranemaan, mutta nyt luisutaan persmäkeä alaspäin ja kovaa. Kovin epävarma olo alkaa olla itsellä siitä, mistä tää kaikki johtuu. Mä en enää edes suostu analysoimaan. Tekemisissä ei oo mitään järkeä, eikä mitään logiikkaa. Se joka näkee sen tänään, sillä ei ole aavistustaan siitä mitä se on huomenna, saatikka mitä se oli eilen. Nyt vaan yritän itse pysyä mustavalkoisena. On hyvä ja huono suoritus, ei mitään siltä väliltä. Ja onhan noita toimimattomia pikkupalikoita niin kovin paljon. Niinkuin perusasennot, paikalla olot, jätöt, kaukot.. Mutta koskas niitä ei olisikaan ;)


torstai 1. tammikuuta 2015

Hyvää matkaa BRENDA

Vaikka tiedät yhteisen ajan olevan rajallista
Vaikka tiedät että ollaan jo jatkoajalla
Vaikka tiedät väistämättömän olevan edessä
Vaikka tiedät, että ainoa mitä voit tehdä on se viimeinen palvelus
Silti se tuntuu pahemmalta kuin voi edes ymmärtää..

Puolet mun elämästäni, 15 vuotiaasta alkaen,
mun mukana kulkien niin hyvät kuin huonotkin ajat. 
Voi Brenda.. Ikävä ja kaipaus on suuri <3 
Hyvää matkaa, nyt sun on aika päästä lapsuuden kotiisi vanhan laumasi luo <3
Paljon Onnellisia päiviä pilvien reunalle <3

BRENDA
17.4.1999 - 30.12.2014