torstai 21. huhtikuuta 2011

Kesä!

Järjetöntä mikä helle on tullut - keskelle talvea..? Lumi on mennyt jonnekin kauas pois.. Etsin kaikki viimeiset kinokset kenttien vierestä, jotka eivät ole vielä paenneet hellettä - jotta voin viilentää itseäni tässä sietämättömässä kuumuudessa. Mun jaloista on tullut veltot ja vetämättömät - kuumuus tekee olon sietämättömäksi.. *Huoh* ..Paitsi onhan kesässä paljon hyvääkin.. Kuten uiminen!!! En malta odottaa koska pääsen uimaan!!

Minulla on tässä helteessä ollut vielä rankka treenijakso. Mamma ei ollut yhtään tyytyväinen Kirkkonummen kisoihin ja mä en ymmärrä, mä yritin niin paljon!! Ja olin kyllä aika upea!! Tein tosi itsenäisen hienon A:n suorituksen ja ihmettelin missä mamma oikeen viipyy, niin se huuteli mua maalissa ja mä ylpeänä viiletin vielä koko radan läpi maaliin ;) Heh ja toisella radalla osasin lukea loistavasti vippauksen putkeen!! Vähän mä olen taitava.. Mut sit me tehtiin harjoituskontaktit sen jälkeen.. Eli ei tulosta enää haettukaa, kumma juttu - No mut, kivaa oli silti!! Harmitti vaan vähän mamman harmitus.. Hhmm..

Sunnuntaina oli onneksi vuorossa Zeljkon koulutus ja mamma sai oikeat hyvän mielen treenit, kun me pojat tehtiin kaikkemme, että sen mieli paranis! Mamma alkoi jo tehdä kunnolla töitä mun kans, eikä vaan puoliteholla - jee!! Oli kyl superia taas treenata. Mä olen alkanut ottaa mallia "isoista" agilitykoirista ja välillä kokeilen mennä lähdössä kyyryyn, niinkuin nekin tekee- heh ;) Tällä viikolla mua on raahattu agikentällä ja tokokentällä ja tässä helteessä!! Mä alan olla aika puhki.. Eilen oltiin hallilla Saijan treeneissä  ja mamma osasi taas viedä mua tosi selkeesti- tehtiin hyvää yhteistyötä, voi kun mamma alkais uskoa itseensä ja ottais vaan ihan iisisti, niin tää toimii!! Tais saada toiset hyvänmielen treenit!!


Tänään tuli jotenkin tosi paha olo.. Yök!! Mamman ollessa asioilla yritin päästä ulos, mut ei ovi vaan auennut... Alkoi tulla sapuskat pihalle, yritin ihan tosissani mennä ulos- mut se tyhmä verho vain tippui ja ovi pysyi kiinni..  Huh, mutta olo helpotti, kun sain kunnon läjän yökättyä olohuoneen nurkkaan. Mamma ei ollut kovin iloinen, mutta minä oli, kun se tuli siivoamaan hajupommin sieltä nurkasta pois ja olisin voinut vähän peitollani pyyhkiä apuna sitä, mut ei apu kelvannut.. Outoa, minä niin mielelläni auttaisin kaikessa... Ja kun se verhokin tippui ihan vahingossa...

-Rico-

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Kisaamassa

Tänään kisaamassa Kirkkonummella - eipä ollut meidän päivä tänään *huokaus..* Kuinkahan kauan on ok miettiä tekemiään virheitä? Ajattelin jo, että pitäiskö oppia vaan hyväksymään epäonnistumiset paremmin vai onko se vain lupa epäonnistua aina?? Tosi harmitus kyllä päällä tän päivän radoista =( Pöh..

Ekalla radalla alku lähti kivasti, sit tyhmä keppivirhe ja oma ohjaus herpaantui heti. Myöhästyin ja yksi rimakin lensi ja yksi kaarros karkasi käsistä täysin..Huono rata kaiken kaikkiaan. Toinen rata oli ihan ok, olin vaan suunnitellut yhden vekin, josta myöhästyin ja lennätin koiran väärään suuntaan ja sit homma lähti käsistä seuraavassa estevälissä (kolme estettä maaliin ja nolla alla...) Luultavasti yksi; "rico!" olisi pelastanut sen radan... Ja viimeinen rata.. Joo, myöhässä ja pahasti ja yksi käännös hajosi täysin, pari estettä eteenpäin ja hienosti vippasin koiran putkeen valssia tehdessäni -vippaus ei siis ollut tarkoituksenmukaista. Miksi ne kädet liikkuu sinne minne ei pitäis..?  Tämänkin huomasin vasta videolta, en siis tajunnut tehneeni mitään erikoista siinä välissä..

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Hyvällä fiiliksellä läpi haasteiden ;)

Keväästä vai mistä johtuvaa, mutta tän fiiliksen mä haluasin säilyttää. Viikonloppuna Elinan agilitykoulutuksessa mokailin kyllä paljon, mutta siitä huolimatta olin tosi tyytyväinen ja iloinen, kun sain paljon neuvoja ja ihan uutta ajattelemisen aihetta meidän treeniin. Samoin tämän päivän toko treenistä jäi hyvä fiilis, vaikka kaikki ei ihan nappiin mennytkään.

Ricon kans tehtiin eilen kotipihalla tunnaria ja aivan nappiin. Lähti tosi reippaasti ja etsi huolellisesti -suu kiinni, koskematta vääriin ja palautti hyvin ja varmasti! Tänään sitten Hannan kans käytiin kentällä tokoilemassa ja sain liikkurin siis mukaan ja hupsis -otti hienosti oikean, muttei taas palauttanut. Tiputti ja aloitti etsimään uudelleen. No seuraavalla kerralla haki ja haki kauan, mut lähti  lopulta oma aloitteisesti palauttamaan. Hassua miten liikkurin kanssa jää odottamaan mun kuittausta onko kapula oikea. Mutta kyllä mä sen tästä valmiiksi rakennan - Tätä fiilistä mä en halua menettää, olo on vaikeuksista huolimatta sellainen, että tääkin prosessi tulee opettamaan mulle paljon lisää kouluttamisesta ja kun saan liikkeen toimimaan, niin onnistumisen ilo on sitäkin suurempi. Ja pohjimmainen syy todennäköisesti on Ricon kiltteys ja se, ettei se ole osannut jotenkin ketjuttaa liikettä vielä "kaavamaisena" liikkurin kanssa tehtynä ja odottaa minulta sitä kuittausta palautukseen - Hassu koira =) Onneksi keinot ei ole loppu. Rico on kyllä opettanut minulle niin paljon ja tulee koko aika opettamaan =)



maanantai 4. huhtikuuta 2011

Kurakelit!

Yök, mitä kuraa joka paikka täynnä - tosi ällöttävää! Mä yritän kiertää kaikki rapakot ja lammikot, tassut kastuu siinä likavedessä. Tosi inhottavaa ja sit joutuu vielä pesulle!! Ja miten niin musta ei voi tulla vepe koiraa?? Tottakai tulee, jos mulle annetaan mahdollisuus siihen - Viime vuonnakin heitin talviturkin varmaan näihin aikoihin!! Uiminen on niin parasta!! Mutta vain tassujen kastumien kuravedessä todella ällöttävää. Kun ikää tulee, niin oppii vähän välttelemään näitä epämukavuuksia elämässään..
Niinkun sunnuntaina mamma vei mut sinne agihallille missä pentuna sain käydä, vähän supersiistiä - en meinannut pysyä liitoksissani, kun tajusin missä ollaan!! Jipii ja muita koiria oli myös ja rata valmiina, jei jei jei!! Olin niin riemuissani, että minusta pääsi ääniä... Ei olisi kai saanut.. Mutta kun niitä vain tuli.. No onneksi mammakin tajusi muutamia säännöllisesti tekemiään virheitä, jokohan se lakkais syyttämästä mua niistä? Oli kyllä niin nastaa, ai että! No jäähdyttely kävelyllä huomasin, että tuulee aika ikävästi ja kävelin mamman takana, siel on tosi hyvin suojassa, kun löytää oikean kohdan jalkojen takaa ja mamma ihasteli miten kauniisti ja maltillisesti kävelen.. Heh, hölmö ei meinannu tajuu, et tuulen suojassahan mä vaan ;D Enhän mä nyt muuten.. No joo joo, osaan mä käyttätyäkin - ainaki välillä ;D

Illalla mun piti miehekkäästi suojella Brendaa, kun katto alkoi huutaa ja metelöidä. Ensin se metelöi ja huusi ja sitten se irtosi melkein kokonaan, valui vaan alas hurjalla rytinällä. Itsekin vähän säikähdin ensin, mutta eihän sitä voinut Brendalle näyttää, mun pitää olla sille turvallinen isoveli!! Onneksi meillä on sellainen ruskea varakatto aina kesäisin, ettei kuravesi sada sisään -SE olisikin sietämätöntä! Mutta nyt on kai tulossa kesä, koska se talvikatto tippui?? Kummallista, seuraavan kerran kun menin ulos, niin sinne se katto oli hukkunut lumen alle ja lumi oli kasvanut valtavaksi vuoreksi meidän polulla..  Kummallista toi lumikin, se menee aina kesäksi metsään ja häviää niin kauas, että minä en ole niin kaukana koskaan käynyt..?

Rico, "kurakelien kuningas"

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Mamma on ollut tosi stressaantunut, tota tietokonetta se on takonut koko viikon niin kuumeisesti. Mä kieltäydyin torstain kohdalla enää tekemästä sen kans kunnolla yhteistyötä - jos mamma ei keskity muhun, niin en mäkään osaa keskittyä mihinkään yhteiseen tekemiseen. Mä yritin myös hienovaraisesti kertoa, että nyt olis aika vähän löysää otetta, koska mä tiedän olevani sille niin tärkeä, että se alkaa heti tehdä analyysia, miksi mä en työskentele kunnolla... Ensin se hölmä kävi läpi kaikki tyhmät selitykset ja uhkasi, jopa ettei ikinä enää halua kelpietä! Kun en osaa keskittyä työntekoon ja mun  motivaatio tekemiseen oli niin huono ja vaikka mitä soopaa, mut lopulta se tajusi, et  kaikki olikin kiinni siitä itsestään!! Olen mä kyllä aika taitava näissä hommissa. Olisinhan mä voinut säätää vaikka mitä, mut kun mamma on myös mulle niin kovin tärkeä, niin pakko oli herättää se sieltä kiireen ja sressin keskeltä... ;D

Perjantaina kotiin tullessaan mamma olikin jo paljon rentoutuneempi. Illan treeneissä sitten tsemppasin ja näytin että olen ihan entisessä vedossa, kun mamma oli myös koko sydämellään mukana tekemässä mun kans <3 Seuraamiset siellä hallissa vähän kyllä jännitti mua, kun en haluais tehdä virheitä  ja viimeksi ku heiteltiin niitä kapuloita ja piti seurata vaan ohi -  pää meni ihan pyörälle ja pyörällä oli vieläkin, mutta yritin parhaani ja mamma oli ihan aidosti tyytyväinen minuun  <3

Uskokaa tai älkää - minä olen oppinut uuden tasapainotempun! Uskokaa tai älkää, se vasta oli vaikeaa. Kyllähän noi sutjakat ja notkeat bc kaunottaret taipuu ja vääntyy ja kääntyy ja tekee vaikka mitä, mutta että minä tällainen jätkä?? - eihän äijät hei sellaista tee! Tosi äijät, niinkuin minä! No tosi äijä olen edelleen, mutta suostuin yrittää opetella edes.. Ja oho, nyt mä saan jo pidettyä tasapainoni, ilman että keikahdan selälleni. Mamma sanoi että se kasvattaa jotain lihaksia - Ai, että lisää lihaksia? No joo, tasapainoillaan  vaan!!

Heh, mamma pääsee oikeen kahden viikon tehoagility treniin- mamma ei ollut kattonu kalenteria ja oli varaillut meille koulutuksia ja sit ilmoitti, et hupsis kahden viikon aikana onkin 4 eri kouluttajan koulutusta.  Toivottavasti mamma saa hyviä vinkkejä, että se osaa kartturoida mua paremmin .. ;) Kyllä se ihan hyvin kartturointia mun mielestä hoitaa, mut itse se ei kovinkaan usein ole siihen tyytyväinen, kummaa pikkutarkkailua! Ja  sit mun pitäis osaa jarruttaa, ettei kaarrokset venähdä ja sit kun jaarrutan, niin ei saiskaan niin paljon, kun liikun liian hitaasti - mikään ei ole hyvä? Mustavalkoisuutta mulle kiitos, mennään tai jarrutetaan? Miten mä nyt voin yhtä aikaa mennä ja jarruttaa.. No huomenna mennään mamman kaa ekaan näistä koulutuksista, sen odotukset on kuulemma korkeella..Kivaa, kivaa, kivaa!!

-Psykologi Paukku-