lauantai 12. heinäkuuta 2014

TOKO SM 2014

@Anna-Leena Väätänen
"..Kiitollinen, siunattu, onnellinen.
Mietin miten mä ansaitsen tän kaiken, 
mitä ikinä uskalsin toivoa mä sain sen.."

"..Rohkeus ei oo sitä ettei pelota, 
Vaan et uskaltaa hyppää vaik ei tiedä selviikö elossa.."
"Kävi miten kävi, Voittajat ei pelkää hävii.."

Kyseessä on paljon isompi voitto, kuin tuo palkintopalli ikinä. Ne jotka tuntee meidän tarinan, tietää kyllä mistä puhun. Mielettömän hieno SM viikonloppu takana.  Viime metreillä ennen koetta sain taas niin kolauttavan muistutuksen siitä, mikä tässä kaikessa on oikesti merkityksellistä. Niin surullisia uutisia kantautui korviin, että tajusin miten kovin kiitollinen saan olla siitä, että kaiken läpi käydyn jälkeen mulla on kisakuntoinen koira, koira joka ylipäätään elää, joka voi hyvin ja jonka kanssa minulla on ilo ja suuri kunnia astua jälleen SM kisoissa kehään <3 

Perjantai iltana ajeltiin Satun ja Rhondan kanssa kohti Poria, ihan kuin viime vuonnakin. Taitaa tuo Satun ja Rhondan mukana oleminen olla meidän tie onnistumisiin ;) Käytiin tsekkaa koepaikka ja ilmoittamassa joukkue, mistä jatkettiin Yyteriin. Majapaikka ei oikein mieltä ylentänyt varsinkaan viime hetken muutosten jälkeen. Onneksi sentään biitsi oli upea ja huonosti nukutun (vai paremminkin valvotun) yön jälkeen pystyi taas jollain ihme konstilla lähtemään uuteen päivään.


Me oltiin lähdössä kehään numerolla 314, kun VOI luokka alkoi numerosta 300, eli aika kiva lähtöpaikka kolmannen paikkamakuu ryhmän toinen koirakko.  Ensin aloitettiin Kari Kielon kehässä paikkamakuilla ja yksilöliikkeillä, mistä näytti olevan nopea siirtyminen Pörstin kehään.  Harmillisesti moni meidän joukkueen koirista oli samoihin aikoihin kehässä, joten ei voinut seurata juurikaan toisten suorituksia, kun piti valmistautua omaan. VOI kehät lähtikin rullaamaan ripeästi ja poissaoloja oli jonkin verran, joten meidän paikkamakuu ryhmässä ei ollutkaan kuin neljä koiraa ja me siirryttiin ryhmän ensimmäiseksi koirakoksi.

Kari Kielo oli tuomarina uusi tuttavuus ja olin kuullut tarinoita hänen tarkkuudestaan. Kehään mentäessä fiilis oli hieno, tuomari tuntui mukavalta ja kehä saatiin hanskaan. Paikkamakuussa palatessa Raw oli hieman lonkallaan ja vetänyt toisen etusen alleen. Tästä 9,5 varmasti ansaittu pistemenetys. Tuomari kommentoi tätä, että oli ollut hieman levoton. Ja kyllähän sen loppuasennosta näki. Tästä hetkeksi ulos kehästä, palkkaus ja pieni juotto koiralle. Keli alkoi olla hiekkakentällä auringon paahteessa aika lämmin, vaikkei ihan viime vuoden lukemissa onneksi oltukaan.

Ja ei muuta kuin välittömästi takaisin samaan kehään. Olin päättänyt pitää kehut maltillisena, innostuksissani saatan vetää aika pahasti yli ja en aikonut sen vuoksi lentää pihalle ;)
Ensin tehtiin:
HYPPYNOUTO 10 - Mikä mainio heitto, matka aika bueno ja kapula laskeutui juuri täydelliseen asentoon noston kannalta. Sain kontaktin ennen lähetystä ja aikas nätti ja siisti suoritus kokonaisuudessaan.
METALLI  10 - Tässäkin katse nousi ennen lähetystä! Jes! Treeni on tosiaan tuottanut tulosta. Oikein siisti ja nätti tämäkin. Ihanaa miten kivasti noudot onnistui ottaen huomioon miten paljon niiden kanssa on jouduttu tekemään töitä, aina luopumisesta, nostosta ja perusasentoihin tulemisesta lähtien. Loppuasennon istuminen on selkeästi tässä hieman hitaampi verraten hyppynoutoon. Olisko palkan odotus vai vaan ällötys fiilis joka sen saa aikaan.
KAUKOT 9 - Voi miten iloinen olen näistä! Sain fokuksen pysymään koko kaukojen ajan, ei tullut epävarmuuksia, ei tahmaisuuksia, vaan koira pysyi rentona ja auki koko liikkeen ajan. Ihanaa, jatkan siis samalla ajatuksella näiden kanssa jatkossakin ja teen kaikkeni tämän asenteen eteen. Vaihdot meni tosi siististi, ainoastaan maasta-seiso vaihdossa koira taisi olla paremmin mukana, kuin tajusinkaan ja sain liian voimakkaalla käskytyksellä sen askeltamaan hieman eteenpäin käskyn ensimmäisellä tavulla ja toisen tavun jälkeen se tajusi korjata itsensä takaisin taakse :D Fiksu pieni beecee :D Mutta tästä siis tuo pistemenetys ansaitusti.
Kehän viimeisenä oli sitten se pelätty ja kammottu tunnari, mutta kuinkas kävikään.." Sun täytyy luottaa ja antaa vaan mennä.."
TUNNARI 10 - Pyyhkäisin ne noutojen jälkeisen hiekat Spacemänin naamasta, jotta edellisen kokeen köhimiset ei toistuisi ja samalla taisin saada sitä kuolaa käsiini - enkä tiedä onko se tämän liikkeen yksi epäonnistumisten salaisuuksista.. Siitä otetaan myöhemmin selvää. Valmistelin uudella "Etsitään" käskyllä, joka vaikutti luovan sopivan mielentilan. Raw oli tarkkaavainen, ihan pikkaisen jäi kapuloihin kiinni, otti kuitenkin kontaktin ennen lähetystä. Lähti rennosti, teki tosi kivasti töitä kapuloilla ja palautti niin varmasti, että minä olin ihan varma, ettei tuonut oikeaa. Sivulla ennen kuin otin kapulan, huomaisin siinä olevan merkin.. Ei hitto, se oli oikea!!
Mikä voitto! Tunnari onnistui, tuntui että pakahdun onnesta! Koira alas, tuomarin kättely ja vasta kehän ulkopuolella bileet!! Mieletöntä, tunnari onnistui! Mä olin niin voittanut jo tässä vaiheessa.

Tähän väliin ei voinut tauosta puhua, pikapalkkaus, tunnaribileet ja nopea juotto taas. Sitten meitä huudeltiinkin jo seuraavaan kehään. Ei muuta kun seuraten kohti kakkoskehää, jotta pomput saadaan nollattua kehään mentäessä. Seuraavassa kehässä siis Hannele Pörsti tuomaroimassa ja kehä tosiaan aloitettiin seuraamisella.
SEURAAMINEN 9 - Olipas taas lyhyt kaavio, mutta mitäs sitä turhaan ympyrää pyörittämään, jos vähempikin riittää ;) Pikkaisen painoi ja tuntui vähän holtittomalta meno, kuumuus varmaan alkoi vaikuttaa tällaiseen tarkkaan tekemiseen. Teki kuitenkin ihan kelpo suoritusta.
RUUTU 10 -En saanut bongaamaan ennen lähetystä, mutta eteni hyvin suoraan, tosin hitaammin, ei mennyt parhaalla draivilla. Johtui varmaan siitä bongautuksen puutteesta. Joten ei ollut myöskään pelkoa, että vetää takalaidasta yli, mutta toisti edellisen treenin ongelman, lähti tippumaan maihin itsekseen. Annoin vaan käskyä perään pisteitä pelastellen. Korjataan se sitten myöhemmin ;) Seuraamaan tuleminen oli tosi kiva ja siisti.
ISTUMINEN 10 - En katsonut taakse ja hyvinhän se siellä istui. Äitinsä istuminen vaan on Rawllakin. Saas nähdä kannattaako sille tehdä koskaan mitään vai vaan antaa olla. Vähän niinku nuppineula heinäsuovassa. Onko sen yhden löytämisestä hyötyä sadan muun ohella ja kuinka tiukassa se lopulta onkaan. Kokonaisuutta on kuitenkin ajateltava enemmän.
LUOKSETULO 9 - Tippui hyvin. Lähti hyvin, mulla oli ongelmia laukan vauhdin arvionnissa ja pysäytyskäsky tuli himpun liian myöhään, tosin valuikin aavistuksen, ei ollut Rawn skarpein pysähdys, mutta oikein kelvollinen noille kyynärille. Maahan meno ihan ok perustekemistä ja lopussa taisi pyöräyttää itsensä sivulle tassukosketuksella mun sääreen. Mutta pitäsi varmaan kuvata näitä enemmän, loppuosa tuntui hitaalta, mutta pitää muistaa aina vertaa niihin muihin osioihin, jotta olisi mahdollisimman tasavauhtinen kokonaisuuus. Toivosin, ettei Raw tulisikaan ihan täysiä, koska ei pysty pysähtymään hyvin ja toiseksi ihan kyynäreiden vuoksi pysähtymiset olisi armollisempia.

Pörstiltä kokonaisvaikutuksesta 8, (ei selityksiä tälle) vaikka hillitsin riekkumista viime palautteen vuoksi todella paljon.. Silloin saatiin 8 liian riekkumisen vuoksi ;) Kielo taas tykkäsi Rawsta ja meidän yhteistyöstä tosi paljon. Häneltä 10 - Kommentoi vielä miten upeaa tekemistä, kehui päivän parhaaksi koiraksi ja oli kuulemma ilo nähdä meidät kehässä. Voi miten nämä sanat lämmittääkään mieltä. Perjantai iltana vielä mietin, ettei varmaan kuuluta tähän porukkaan, kuvitellaan varmaan osaavamme jotain ja lopulta ei osata mitään, saatikka nähdä totuutta. Hassuja ajatuksia, joku suurempi voima kai halusi kumota ne koepäivän myötä.
Spaceman <3

Pisteistä mulla ei ollut mitään tietoa tässä vaiheessa kun tulin ulos viimeisestä kehästä. Fiilis oli vaan ihan mieletön, sen tiesin, ettei mitään nollattu tai ettei mitään isoa virhettä tapahtunut ja oltaisiin kyllä varmasti ykköstuloksessa kiinni. En edes halunnut tietää pisteitä tai tuloksia, halusin pitää vaan kiinni siitä upeasta fiiliksestä, siitä miten ihanaa meillä oli yhdessä kehässä Spacemänin kanssa, ihan parasta <3

Jossain vaiheessa kuitenkin selvisi, että oltiin saatu kasaan 305p! Ihan mieletöntä, en ollut uskoa moista pistesaldoa todeksi! Puolessa välin koetta tuloksiin oli myös päivittynyt, että pidetään johtopaikkaa, no huh. Olin varma, että sieltä tulee koirakoita ohi sellaisella rynnäköllä. Käytiin rauhassa lenkillä ja uittamassa koiria. Kun Voittajaluokan kaikkien koirien tulokset oli päivittynyt ja selvisi, että ollaan Rawn kanssa yhä kirkkaasti melkoisella kaulalla kärjessä - Kaikki viime syksyn ja talven aikana läpi käyty tuska tuli pikakelauksena mieleen ja se matka leikkauspöydältä nyt SM kisojen VOI luokan korkeimmalle pallille.. Itku tuli väistämättä, onneksi mulla oli muitakin myötätuntoisia rinnalla itkemässä <3 Miten uskomattomalta tuntuikaan olla tässä tilanteessa kaiken jälkeen. Sanat ei riitä ei kertomaan tätä fiilistä <3

Seuraavaksi tajuttiinkin alkaa jännittämään joukkuetuloksia, kun Rawn lisäksi kaksi muutakin joukkueen koiraa oli takonut jo kasaan ykköstuloksia ja yksi oli vielä suorittamatta.. Ja niinhän siinä lopulta kävi, että joukkueen viimeinenkin koira sai kasaan hyvän ykköstuloksen ja Hiiden Haukkujen joukkue oli huiman hienosti hopealla! Eipä olisi tätäkään osannut odottaa ;)
Tässä vielä video koesuoritukseen (aika huonolaatuiseksi muuttui vaan latauksen myötä.)

Lilu & Teppo, Me Spacemänin kanssa, Heli & Tähti,
Anna-Leena & Neo ja Hanna & Fidzi


@Anna-Leena Väätänen

@ Anna-Leena Väätänen
Ne jotka tietää ja tuntee Spacemänin, niin tietävät myös sen, ettei tällaiset tulokset tämän koiran kanssa ole mitenkään itsestään selvyys. Se pystyy onnistuessaan mielettömiin suorituksiin, minä tiedän kyllä sen <3 mutta se että se mieletön suoritus sattuu oikealle päivälle.. Galaxit osuu kohdilleen oikeaan aikaan oikeassa paikassa..  Noh, kyllä Spacemän näytti palkintopallilla mikä hän on miehiään. Tuuletti niin kovin kovaa, että putosi.. Se on vain niin Spacemäniä itseään <3 Juuri sitä, mitä tuossa koirassa rakastan yli kaiken <3
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin..

Hopeajoukkue Yyterissä
@Anna-Leena Väätänen
Sanat ei riitä kertomaan sitä
onnellisuutta ja mieletöntä fiilistä<3
@Anna-Leena Väätänen


torstai 3. heinäkuuta 2014

Suljen silmät ja kuvittelen, et lennän. Mun täytyy luottaa ja antaa vaan mennä!

Ricokin kävi siinä pitkään suunnitellussa kastraatiossa. Toipuminen on mennyt paremmin kuin hyvin. Jotenkin tuntuu Rawn kanssa läpi käydyn kuukausia kestäneen kuntoutusjakson jälkeen ihan pikku jutulta. Näin sitä vaan näkökanta muuttuu. Siperia opettaa.. Koira pystyi alusta saakka liikkumaan hyvin, eikä kipuja ole näyttänyt olevan ekaa iltaa lukuun ottamatta. Rico on saanut rauhassa parannella itseään Rawn valmistautuessa..


Viimeiset treenit on tehty ennen viikonlopun koitosta. Selkesti jännitystä ilmassa. Lähtölistat, kehät ja liikejärjestykset on julkaistu. Tosin meidän treeniin se ei tule vaikuttamaan enää millään tavalla. Mitään ei voi enää muuttaa. Olemassa olevia ongelmia ei poisteta treenillä eikä kahdellakaan. Onnistuessaan Raw voi tehdä tosi hienon suorituksen, mutta esimerkiksi sen surullisen kuuluisan tunnarin kohdalla tämän hetkinen onnistumisprosentti lienee jossain 50 % paikkeilla ja nyt kun se suoritetaan viimeisenä ja vieläpä noutojen jälkeen sanoisin onnistumisprosentin tippuvan 40-30% paikkeille. Koskaanhan mikään ei ole koiran kanssa satavarmaan, mutta nyt totuus on tämä ja sen kanssa eletään. Ruutu lienee toinen epävarmuus tekijä. Löytääkö Raw ruudun vai löydänkö sen jonkun teltasta liikkeen päätteeksi. Maailman hahmottaminen ei ole aina helppoa.. Kuten tämä ohjatun treenikuva kertoo omaa tarinaansa tästä hahmottamisesta.. Kapula olis siinä, mutta minne ihmeeseen Spaceman lentää.. ;)


No niin tai näin, niin odotan koepäivää kovasti ja "epäkohtia" saa jännittää, muttei niitä saa jäädä murehtimaan. Me aiotaan nauttia yhdessä tekemisen riemusta ja se on parasta mitä olla voi. Saadaan olla yhdessä kehässä <3


Nyt on aika ristiä tassut toivoen että galaxit osuu kohdilleen viikonloppua odotellen.