"Hänen lapsen uskostaan joku sanoo se on harhaa, Olkoon mutta ilman ei täällä jaksaisikaan"

Miten ihanaa onkin kerta toisensa jälkeen havahtua tähän huumaavaan fiilikseen, kun tajuaa miten ruskea karvakorva tekee parhaansa yhdessä mun kanssa. Tää on niitä asioita, jotka imee mukaan tähän maailmaan ja pitää otteessaan niin tiukasti. Miten voikin joka kerta tuntua yhtä hienolta kun huomaa miten asiat vaan toimii. Voihan Rico <3




Rixulainen <3 kuvannut: Emmi Jämsä

 

Eilen käväistiin Showlinkillä kolmen startin verran. Ja tämä mun "huumaantuminen" selittyy sillä, että Rico nappasi TriplaNollat!! Nyt kaikki onkin tuntunut sen kanssa hetkittäin jopa helpolta - Kolme viimeistä kisaviikonloppua tuplat ja tässä viimeisessä nyt siis triplat - Hyvä kausi meneillään?? Tämä sama kun jatkuisi vielä ensi kesänä. Ai niin ja molemmilla agiradoilla sijoituttiin vielä kolmansiksi ja tekeminen tuntui vaan tosi kivalta, epäkohdista huolimatta :)

Aloitettiin hyppyradalla. Sinne olin suunnitellut pakkovalssin 7 putkelle, mutta vähän mietin jo rataantutustumisessa, että noinkohan ehdin juosta sinne ja pohdin jo vaihtoehtoratkaisua, mutta päätin ehtiä pakkovalssiin.. No radalla lähetin koiran 5 putkeen ja lähdin pinkomaan niin kovin kohti seiskaa, luulin olevani jo hyvissä asemissa, kun se juna pääsikin suorassa putkessa vauhtiin ja suhahti mun ohi - ja hätävara ratkaisu käyttöön ja hupsis olinkin sit jatkossa vähän myöhässä edelleen ja meni vähän kalasteluksi, mutta selvittiin mun myöhästelyistä huolimatta virheittä maaliin. 



Agiradoille lähdin tavoitteena saada puomin ja A:n kontaktit onnistumaan. Ekalla agiradalla keinu mentiin hiipien. Pussista puomille käännöksessä paloi aikaa ja myös puomin kontaktilla oli aavistuksen hidastelua havaittavissa ja taas onnistuin myöhästymään suunnittelemastani päällejuoksusta.. Pyörimisellä ja säätämisellä selvittiin siitäkin tilanteesta ja onnistuttiin tekemään myös onnistunut A:n suoritus -  Hyvä Pau! Viimeiselle radalle lähtiessä tajusin jo, ettei mun jalat ehkä liiku kuitenkaan riittävän kovaa Showlinkin päästä päähän ja suunnittelin ohjauksen sen mukaisesti jo valmiiksi. Yksi kohta valahti pitkäksi tälläkin radall - Mun pitäis vaan opetella paremmin noita mun "inhokki käännöksiä" mihin tämäkin kuului. Mutta puomi ja  A molemmat toimivat - Jipii! Keinu taas vastavaasti ei toiminut tälläkään radalla - Ehkä se keinun kaatuminen jätti taas jotain varovaisuutta tekemiseen, vaikka koira ei tapahtumahetkellä sitä juuri noteerannut?

Aika hienoa ja tasaista työtä toi koiruus tekee. Olin niin hurjan tyytyväinen Rixulaiseen. Ainoana jarruna olin minä ja koira parka joutuu hidastamaan, pyörimään ja kysymään, kun kartturi myöhästyy tai ei saa kerrottua minne kuuluu mennä! Tämän viikonlopun jälkeen sain taas lisää uskoa siihen, että tästä voi tullakin jotain. Koko juttu alkaa kulkea niin paljon paremmin. Mä olen ehkä sanonut sen jo, mutta kyllä mä vaan niin tykkään tosta karvakorvasta <3