maanantai 17. syyskuuta 2012

Mikä riittää onnelliseen elämään?


Koirat opettaa omalla käyttätymisellään miten pienistä asioista voi olla iloinen. Se ilo, kun voi vain juosta sydämensä kyllyydestä kilpaa tuulen ja auringon kanssa.. Unohda kaikki turha tarpeeton, elämä on tässä nyt. Unohda kaikki ihmiset, jotka vain saa sun mielen pahoitettua kerta toisensa jälkeen. Joskus on vaan helpompaa kävellä pois ja olla ihan hiljaa ja hymyillä tälle päivälle. Kun muistaisin sen vielä kauan tämänkin päivän jälkeen..

Ricon tokotreenit on tehty mukavalla fiiliksellä ja meillä on ollut kivaa. En ole vaatinut sitä olemaan jotain muuta mitä se on, se on saanut olla oma itsensä ja on ollutkin oma iloinen itsensä. Meillä on ollut jopa niin mukavaa, että olen miettinyt, olisiko sittenkin pitänyt valita ensi viikonlopun ohjelmaan sbcak:n tokokoe. Mutta se mukavuus johtuu varmaan siitä, että sitä koetta ei ole meidän kalenterissa. ^Ja se koe olisi tullut hyvin huonoon saumaan. Olin menossa sinne hyvin itsekkäistä tulostavoitteisista syistä ja se olisi harvinaisen typerää, idioottimaista ja niin - hyvin itsekästä. Koiraa kohtaa todella epäreilua. Pidemmällä tähtäimellä ajatellen näin on parempi koiralle ja mitäpä minä en kelpieni eteen tekisi. Nyt me testataan tätä mun uutta treenisuunnitelmaa ja juuri tälle hetkellä ei koesuoritus sovi kuvaan.

Mun on vaan yritettävä olla niin valtavan vahva tuon kelpien rinnalla ja antaa kaikki tukeni sille. Lauantaina tehtiin Ricolle temppurata. Alle parit nostattavat puomin suoritukset ja autoon odottamaan. Koira oli siis hyvässä vireessä. Oma mielentila oli myös erinomainen. Kiitos treenikaverit! Seuraamisia maustettuna ohjatulla, ruudulla ja  kaukoilla. Ricolle tällainen treeni oli enemmän kuin onnistununut. Teemana oli hauskanpito ja positiivisen asenteen hakeminen ja se onnistui. Seuraamisissa tuli välillä voimakastakin edistämistä, mutta asenne oli sellainen mitä halusin.  Kaukoissa ensimmänen käsky oli "väärä" eli ei kaukojen maahanmeno käsky ja s-i vaihdossa edisti hiukan. Mutta kokonaisuuteen olen tyytyväinen. Ricon temppuratatreeni

Myös Raw on treenannut - kyllä juu. Paikkamakuuta, seuraamista, tokohyppyä, puomin kontaktia, keinua, vähän takaaleikkausta, pimeää putkikulmaa, vetoja ja niistoja. Vähän kaikkea. Mutta sen kanssa tekeminen ei ole tuntunut vaativan niin paljon analyointia. Se seisoo enemmän omilla jaloillaan. Tulee kentälle asenteella "Minä tulin! Olen täällä! Mitä tänään tehdään?" Sen kanssa vain tehdään se mitä pitää ja se tekee - Eikä siinä sen suurempia asenneongelmia ja pelkotiloja ilmene. Se vaan tekee. Just do it. Eipä siinä sen suurempia tarvita :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti